Mikä lopulta merkitsee?
Sitä olen miettinyt,
miettinyt hiljaa
mutta hulluna
Merkitseekö elämä, jos se on vain hetken?
Voiko nuorelle, joka ei ehtinyt
saavuttaa
tai ehkä edes tavoitella,
sanoa
”sinä merkitset”
kun hänen hentoa varttaan ympäröi jo puuviiluinen kotelo
jota kannattelevat liinat
joita kantavat raskasmieliset hartioillaan?
Mikä lähtö on
liian aikainen
ja merkitseekö mikään teko,
jos se tehdään
ihan liian myöhään?
Ja jos minä kuolen tänään
nuorena
tai miten sen nyt ottaa
voiko minua luonnehtia yhdeksi heistä
jotka kuolivat turhaan?
Voiko minua luonnehtia elämäksi
joka olisi voitu pelastaa?
Jäänkö minäkin tilastoihin,
jäänkö minäkin maailman musertavan painon alle?
Niin, tilastot
ne kertovat korkeasta elintasosta
ja onnettomasta kansasta
Kun en saa henkeä yöllä
voin maata sängyssä ja miettiä,
mikä lopulta merkitsee
Yhden asian ainakin olen oppinut:
se etten ole yksin maailmassa
ei merkitse mitään
jos olen yksin neljän seinän sisällä
yksin päässäni
yksin pimeällä kujalla
yksin kujalla
yksin ja kujalla
Ehkä tälle on jokin suurempi tarkoitus
Ehkä minut laitettiinkin
Painon alle suoristumaan
jotta saataisiin edes jonkinmoinen
kansalainen
ja veronmaksaja
leivottua tästä rikotusta rangasta
Mutta Paino selässäni,
se on jo tänään niin raskas,
että minä en sitä jaksa kantaa
ja kukaan muu ei sitä näe
kuten en minäkään näe muiden painolasteja
vaikka he selät väärinä kantaisivat
vuodesta toiseen
Minä en osaa kirjoittaa heidän tuskastaan
Minulla on työkaluja veistellä sanoja vain omastani
Kirpaisee
mutta kortit on jo jaettu
ja näillä pelattakoon
